TYÖ2030 -ohjelmasta rahoitetut kunta-alan kehittämishankkeet
vuoTYÖ2030 -ohjelman logosina 2021-2022

Tällä sivulla kerrotaan lyhyesti vuosina 2021-2022 käynnissä olevista projekteista. Projektit olivat osa  Kuntatyö2030 -kokonaisuutta. Projekteja  rahoitti Sanna Marinin hallituksen TYÖ2030 -ohjelma, joka oli käynnissä vuosina 2019-2023. Ohjelmaa hallinnoi Työterveyslaitos.

Lisätietoa TYÖ2030-ohjelmasta, sen julkaisuista ja kehitetyistä työkaluista löydät
TYÖ2030 -ohjelman sivustolta.

Viestinnällä vaikuttavuutta 1.1.31.12.2022Kuntatyö2030 logo

Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa työelämän kehittämiseen liittyvää viestintää kuntatyöpaikoille ja  parantaa kunta-työpaikkojen johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön tavoittamista, ohjelmakokonaisuuden vaikuttavuutta, skaalautuvuutta ja jatkuvuutta. Tavoitteena oli myös edistää toisilta oppimista.

Toimenpiteet:

1. Ohjelman viestinnän vahvistaminen

  • Tekojen tori -portaalia uudistettiin yhdessä käyttäjien kanssa. Teon ilmoittamisen lomakkeistoa uudistettiin käyttäjälähtöisemmäksi, tilastointia kehitettiin ja portaalin etusivu visualisoitiin uudelleen.
  • Kuntatyo2030.fi -verkkosivua kehitettiin ja uudistettiin. Etusivu uudistui ja toiminnallisuuksia muutettiin. Myös saavutettavuus tarkistettiin.

2. Fast Expert Teams -toimintamallin kokeilu, muotoilu ja konseptointi kunta- ja hyvinvointialalle

Budjetti oli 125 000 euroa, josta TYÖ2030 ohjelma rahoitti 100 000 euroa ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt 25 000 euroa. 

Kuntatyö2030 -hanke 1.5.2021–31.12.2022 

TYÖ2030 -ohjelmasta saadulla rahoituksellaKuntatyö2030 logo
1.5.2021-31.12.2022 toteutettiin seuraavia toimenpiteitä:

  1. Kuntatyö2030-ohjelmakokonaisuuden käynnistäminen ja rakentaminen
  2. Konkreettisen tuen tarjoaminen kuntatyöpaikkojen kehittämistyön edistämiseen sparrauksen keinoin. Sparrauksella tarkoitetaan ohjausta ja konsultointia organisaation kehittämistarpeeseen. Sparraukseen kilpailutetaan palveluntuottajat puitejärjestelynä.
  3. Kuntatyö2030:n viestinnän rakentaminen niin, että sen avulla tavoitetaan kuntatyöpaikat ja on mahdollista saavuttaa ohjelman tavoitteet

Hankkeen budjetti oli 381 137 euroa ja myönnetty rahoitus TYÖ2030 -ohjelmasta 300 000 euroa.

1. Kuntatyö2030-ohjelmakokonaisuuden käynnistäminen ja rakentaminen

Vuoden 2021 lopulla aloitettiin pohdinta siitä, miten valtakunnallinen työelämän kehittämisen kokonaisuus tulisi järjestää, kun hyvinvointialueet irtautuvat kuntakentästä. Kesäkuussa 2022 KT solmi yhdessä JUKOn ja JAUn kanssa sopimuksen työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä kunta- ja hyvinvointialoilla. Sote ry tuli mukaan sopimukseen lokakuussa 2022.

Sopimuksen mukaisesti osapuolet sitoutuvat rahoittamaan työelämän kehittämisen perustoimintaa ja siihen kuuluvia yhteisiä toimenpiteitä vuoden 2023 alusta. Vuoden 2023 alusta perustettiin työelämän kehittämisen palvelutiimi. Tarkoituksena on edelleen tukea toimintatapojen uudistamista ja yhdessä kehittämistä kunta- ja hyvinvointialuetyöpaikoilla, sekä tehdä näkyväksi hyvää julkista työtä ja sen kehittämistä. 

Vuoden 2022 lopulla päätettiin, että Kuntatyö2030 -ohjelmakokonaisuudesta luovutaan ja samalla internetsivujen osoite muutetaan ja se on vuoden 2023 alusta tekojentori.fi.

Vuoden 2022 aikana perustettiin kunta-alan kehittämisjaos ja hyvinvointialueiden kehittämisjaos. Jaosten tehtävänä on toimia Tekryn asiantuntijoina toimialojensa työelämän kehittämisen hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa, sekä nostaa esiin työpaikoilla havaittuja kehittämistarpeita ja tehdä niihin liittyviä kehittämisaloitteita.  Kunta-alan kehittämisjaos kokoontui joulukuussa 2022 ja hyvinvointialueiden jaos kokoontuu tammikuussa 2023. Lisäksi oli sovittu erillisestä työryhmästä, joka tarkastelee julkisen sektorin ja etenkin sosiaali- ja terveysalan hyvinvointitutkimuksia ja tekee niistä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia.

2. Konkreettisen tuen tarjoaminen kuntatyöpaikoille sparrauksen keinoin (haussa elokuun lopulla 2021)

Sparraus oli kokeneen ulkopuolisen kehittäjän tuottamaa ohjausta, fasilitointia ja konsultointia organisaation tai sen yksikön kehittämistarpeeseen. Sparrauksen tuottajat kilpialutettiin puitejärjestelynä ja sparrausta tuottii kahdeksan organisaatiota ja 11 konsulttia. Sparraus oli maksutonta ja kestoltaan 1-2 päivää. 

Hyväksyttyjä sparraushakemuksia osaatiin 72 kpl. Niitä saatiin 49 eri kuntaorganisaatiosta. Sparrauspäiviä toteutettiin 127. Sparraukseen osallistui 1690 henkilöä.

Toimialoittain jaoteltuina toteutetut sparraukset jakaantuivat seuraavasti (pl. ne, jotka kohdentuivat koko organisaation toimintaan)

  • Sosiaali- ja terveysala 14
  • Opetus ja kasvatus 12
  • Talous ja hallinto 8
  • Vapaa-aika, kulttuuri ja nuoriso 8
  • Elinvoima ja työllisyys 6
  • Esihenkilötyö 5
  • Puhtaus ja ravitsemus 2
  • Työsuojeluorganisaatio 2
  • Liikenne 1
  • Jätehuolto 1

Sparrausten teemat olivat:

  • Työyhteisön ja toimintakulttuurin kehittäminen (26 kpl)
  • Työn kuormitus ja työhyvinvointi (17 kpl)
  • Yhdessä kehittäminen ja osallisuus (16 kpl)
  • Prosessit, palvelut ja asiakaslähtöisyys (11 kpl)
  • Etätyön ja -palvelujen kehittäminen (1 kpl)
  • Digitalisaatio ja uudet toimintatavat (1 kpl)

Sparraajat laativat jokaisesta sparrauksesta raportin, jossa kerrottiin osallistujien määrä, sparrauksen täsmennetty tavoite, miten sparraus toteutettiin ja mitä teemoja ja asioita sparrauksen aikana käytiin läpi, sekä mitä tuloksia sparrauksella saavutettiin ja mitä jatkotoimenpiteitä suositeltiin. Tuloksina sparrauksen koettiin tuoneen mm. jäsennyksiä ja ymmärrystä nykytilasta, havahtumista, jatkotyöstämisteen evästyksiä, konkreettisia jatkoehdotuksia ja suunnitelmia, työkaluja ja pelisääntöjä, yhteiseen tavoitetilaan sitoutumista ja yhteisen näkemyksen muotoilua, yhdessä tekemisen kulttuuria ja sisäisen työnjaon vahvistumista, kokonaisvaltaista käsitystä käsiteltävästä asiasta, innostumista ja yhteishenkeä muutokseen, uusia ideoita ja ratkaisuja, tulevaisuuskuvan kirkastamista sekä osallisuuden lisääntymistä. 

Sparrauksen laatua seurattiin palautekyselyillä. Kokonaisarvosana sparrauksesta oli 4,7/5.

3. Kuntatyö2030:n viestinnän rakentaminen monikanavaiseksi ja kokonaisvaltaiseksi 

Ohjelman viestintää rakennettiin yhdessä työmarkkinaosapuolten viestintäammattilaisista koostuvan verkoston ja viestintätoimiston kanssa.  

Viestintätoimiston kanssa rakennettiin Kuntatyö2030 brändiä, muotoiltiin ydinviestejä ja vahvistettiin viestinnän visualisointia.  

Hankkeessa toteutettiin syksyllä 2022 Hyvä kiertämään -kampanja, jossa tavoitteena oli saada 100 uutta kehittämistekoa kunta-alan eri ammattiryhmistä ja erilaisista teemoista Tekojen tori -portaaliin. Kampanjaan osallistui 34 kunta-alan organisaatiota yhteensä 183 kehittämisteolla. Ne jakaantuivat seuraavasti:

  • Opetus ja kasvatus (55 kpl)
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut (36 kpl)
  • Koskee useita toimialoja
  • / koko organisaatiota (30 kpl)
  • Johto, hallinto ja talous (18 kpl)
  • Kulttuuri ja vapaa-aika  (18 kpl)
  • Asuminen, kiinteistö ja ympäristö (11 kpl)
  • Elinkeino- ja yrityspalvelut (8 kpl)
  • Puhtaus- ja ravitsemuspalvelut  (4 kpl)
  • Työllisyyspalvelut (3 kpl)
  • Yhteensä 183 kpl

Näistä palkittiin Kuntatyö2030 -gaalassa 49 kehittämistekoa, minkä lisäksi palkittiin Limingan kunta Suomen kekseliäimpänä kuntana 

Kekseliäät kehittäjät -kuntatyöpaikkojen kekseliäät ratkaisut ja kehittäminen korona-aikana  

Hanke oli KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteinen ja se rahoitettiin TYÖ2030 -ohjelmasta ajalla 1.11.2020–31.12.2021. 

Päätavoitteena oli edistää ja tukea kuntaorganisaatioidenKuntatyö2030 kekseliäät kehittäjät logo onnistumista ja toimintatapojen uudistustyötä  koronakriisin eri vaiheissa. Hankkeen aikana kartoitettiin, mitä työelämän kehittämisessä oli ajankohtaista ja millaisia vaikutuksia pandemialla oli kuntaorganisaatioiden tai niiden yksiköiden toimintoihin ja kehittämiseen.

Hanke toimi pohjana laajemmalle kunta-alan työelämän kehittämisen kokonaisuudelle. Hankkeen aikana tehtiin 30 haastattelua/kehittämistyöpajaa kuntaorganisaatioiden kanssa. Työpajojen  pohjalta laadittiin yhteenveto kehittämisen tilasta, näkymistä ja tarpeista kuntakentällä. Tutustu Näkymiä kunta-alan työelämän kehittämiseen koronavuonna 2021 -julkaisuun. 

Toimenpiteet

  • Haastateltiin erikokoisten kuntaorganisaatioiden johtoa, kehittäjiä ja henkilöstön edustajia työelämän kehittämiseen liittyen ja kartoitettiin korona-ajan oppeja, haasteita ja uusia toimintatapoja
  • Kerättiin järjestelmällisesti kuntatyöpaikkojen kekseliäitä ratkaisuja ja koottiin niitä Tekojen torille 
  • Nostettiin kiinnostavia ratkaisuja esille viestinnässä, webinaareissa ja podcasteissa
  • Järjestettiin työpaikkojen tarpeista nousevia teematyöpajoja, joissa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita sekä koottiin ja esiteltiin niihin liittyviä kiinnostavia ratkaisuja. 

Lue juttuja kekseliäistä ratkaisuista kunta-alalla 

Juttusarjassa kerrotaan kuntatyöpaikkojen kekseliäistä ratkaisuista ja kehittämistyöstä ja nostetaan esille korona-aikana kehitettyjä toimintamalleja. Lue lisää juttusarjasta tästä linkistä