28.3.2017
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Ylivieska

Kotihoidon kehittäminen: tehostaminen, säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon ero

Valmis

Tarve ja tavoitteet
Innostuksen lähteenä kotihoidon kehittämisessä oli tavoite nostaa kotihoidon tuottavuutta sekä kotihoito tasolle, jolla se pystyy vastaamaan uusiin haasteisiin vanhuslain mukaisesti huomioimalla organisaation omat mahdollisuudet ja voimavarat.

Kotihoidon kehittämistoiminnassa haluttiin parantaa toimintamalleja, työprosesseja ja työtapoja purkamalla ruuhkahuippuja, kehittämällä päivittäisiä toimintatapoja, suunnittelemalla työ asiakaslähtöiseksi ja asiakastarpeiden mukaiseksi.
Ratkaisu
Kehittämistoiminta perustui tiedolla johtamiseen, joka toteutettiin kolmessa vaiheessa:
1)nykytilan analyysi ja ratkaisujen kehittäminen, 2)pilotointi ja uusien toimintamallien ja prosessien käyttöönotto, 3)uusien mallien levittäminen ja dokumentointi.

Toimintaa oli kehittämässä NHG- asiantuntijat, Centria ammattikorkeakoulu, Quality Knowhow Karjalainen OY, oman organisaation pilottihenkilöstö, kotihoitoa käyttävät asiakkaat ja heidän läheisensä sekä yksityinen yritys. Hankkeen rahoittajana oli hankkeeseen osallistunut organisaatio ja TEKES.

Kotihoidon kehittämisprojektin aikana luotiin asiakkaiden ja omaisten kanssa aikakriittisten käyntien sisältö, pilotoitiin toiminnanohjausjärjestelmää, organisoitiin kotihoito säännölliseksi ja tilapäiseksi kotihoidoksi asiakaspalvelutoiminnan vaihteluista johtuen, selvitettiin hoitajan työnsisältö ja aputehtävien osuus hoitajan työstä, perustettiin resurssipooli, muutettiin johtamisjärjestelmää, luotiin fraasit asiakastyön kirjaamiseen ja suunniteltiin kotihoidon kannustinpalkkiomalli.

Kotihoidon asiakaspalvelun toimintamallia muutettiin jakamalla perinteinen kotihoito säännölliseen ja tilapäiseen kotihoitoon, jotta asiakaspalvelu voitiin suunnitella tarvelähtöisesti ja toteuttaa omahoitajamallin mukaisesti. Säännöllisen kotihoidon asiakaspaikat on tarkoitettu asiakkaille, joilla vakaa ja säännöllinen hoidontarve. Tilapäisessä kotihoidossa ovat puolestaan ne asiakkaat, joiden palvelutarve ei ole vakiintunut (tilapäishoidossa käyvät asiakkaat, uudet asiakkaat, asiakkaat joilla hoitotasonmuutoksia ja hoitojakson keskeytyksiä). Nämä asiakkaat hoidetaan tilapäisessä kotihoidossa siihen asti, kunnes heidän tilansa vakiintuu ja säännöllisestä kotihoidosta on vapautunut asiakaspaikka.

Tulokset
Kotihoidon kehittämistoiminnan avulla voitiin asiakkaan näkökulmasta parantaa asiakkaiden osallisuutta ja vaikuttamista sekä asiakkaan saamaa palveluaikaa. Lisäksi vahvistetiin asiakastarpeita huomioivia palvelurakenteita, omahoitajamalli kehittyi ja voitiin paremmin vastata toimintakyvyltään yhä vaativampien asiakkaiden hoitoon.

Henkilöstön näkökulmasta kehittämistoiminta mahdollisti työn tasaamisen alueilla ja tiimissä, kotihoidon sairauspoissaolot vähentyivät, lyhytaikaisten sijaisten tarve vähentyi, asiakastyön hallittavuus parantui, palvelutuotanto tasaantui ja henkilöstön työhön tuli vaihtelevuutta.

Organisaation näkökulmasta voitiin nostaa oman toiminnan tuottavuutta, hillitä kustannusten kasvua ja luoda yhteneväiset henkilöstöhallinnon toimintaperiaatteet.
Kotihoidon toimintamallin muuttaminen on vaatinut yhteiskehittelyä, osaamisen vahvistamista, kehitystyötä ja arviointia hankekumppaneiden, yksityissektorin, asiantuntijoiden, eri toimialojen ja oppilaitosten kanssa.

Lisätietoa antaa toimialan palvelujohtaja ja palvelupäällikkö.

Yhteyshenkilöt

Pirkko Härkänen
pirkko.harkanen(ät)kalliopp.fi
henkilöstöpäällikkö
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
Virpi Kamunen
virpi.kamunen(ät)kalliopp.fi
palvelupäällikkö
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

Reetta Hjelm
reetta.hjelm(ät)kalliopp.fi
palvelujohtaja
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta